Banneri

Alue- ja kuntavaalit 2025

Kokonaisturvallisuus huomioitava ja oltava osa koko Etelä-Karjalan toimintaa, ES 29.3.2025

Maailman poliittinen tilanne on kärjistynyt ja sotaa käydään Euroopassakin. Yhä tärkeämmäksi tulee kansalaisten perus- ja kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Kokonaisturvallisuuteen kuuluvat puolustus, huoltovarmuus, kyberturvallisuus, varautuminen, pelastustoimi, onnettomuuksien ehkäisy ja pelastaminen, kuten myös tärkeänä osana terveyden ja toimintakyvyn turvaaminen eli sosiaali- ja terveydenhuolto
Lue lisää...


Etelä-Saimaa

Valtuuston kokouksessa todennäköisin puhuja on keskustan Jari Karhu. Karhun mikki on syksystä 2021 asti ollut auki 56 kertaa ja yhteensä 1 tunnin, 46 minuuttia ja 56 sekuntia.

puheenvuorot

Mikä ajaa Karhun painamaan nappia kerta toisensa jälkeen? Esitykset saapuvat yleensä valtuustoon huolellisesti valmisteltuina ja ne ovat käyneet läpi lautakunnan ja kaupunginhallituksen mankelin. Valtuuston kolmantena varapuheenjohtajana Karhu on päässyt myös kuuntelemaan kaupunginhallituksen kokouksia.

Puheenvuoroihin ajaa halu vaikuttaa, Karhu kertoo.

-?Valtuusto on kuitenkin ylin päättävä elin, ja minun mielestäni myös vielä valtuustossa voi vaikuttaa ja tehdä esityksiä. Ei se ole pelkästään sitä lautakuntatyötä tai että kaikki tulee valmiina valtuustoon.

Karhu on toiminut aiemmin muun muassa opettajana ja hänelle ihmisten edessä puhuminen on luontevaa. Omaa tyyliään Karhu kuvaa keskustelevaksi ja on mielellään vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Hänestä asioista löytyy uusia puolia ja ideoita, kun niistä puhutaan -?myös valtuuston kokouksen aikana.

-?Muutenkin toivon, että kokoukset olisivat enemmän keskustelevia, että saataisiin lisää yhteisiä näkemyksiä. Se on mielestäni tärkeä asia.?Ja jos esittää kritiikkiä, mielestäni pitäisi esittää myös ratkaisu.

Karhu on toisen kauden valtuutettu, ja muistaa edelleen hyvin ensimmäisen puheenvuoronsa.

-?Heti ensimmäisellä kaudella, oliko toinen valtuustokokous, menin puhujanpönttöön. Joku kysyi "mitä sie sinne menit". Sen kun kävelin, Karhu naurahtaa.

Yleisesti ottaen Karhu pitää valtuuston keskustelukulttuuria hyvänä. Jos joltain suunnalta sattuisi tulemaan kuittailua, hän kykenee sulkemaan kommentit ulos.

-?Minulla on oikeus ja velvollisuus sanoa sanottavani. Jossain määrin mietin mitä muut ajattelevat, mutta en siksi jätä jotain sanomatta.?Tuleehan joskus väittelyä joistain asioista, mutta minusta se kuuluu asiaan. Ei niitä voi sulkea pois, eikä niitä kannata pelätä.

puheaika

Joskus keskustelu kantaa hedelmää. Karhu on osaltaan puhunut keskustan katutasossa olevista parkkipaikoista, ja niitä on viime aikoina tullut lisää.

Joskus taas joutuu hyväksymään, ettei itselle tärkeä asia mene läpi, vaikka kuinka tarjoaisi vaihtoehtoja.

-?Palveluverkkoesitys on jäänyt mieleen. Esitin muutosesitystä pohjaesitykseen ja se meni äänestykseen. Se oli itselle tärkeä asia, jota lähdin ajamaan, pienet koulut. Toiminnat olisi voitu säilyttää, jos olisimme yhdistäneet niitä samaan rakennukseen, Karhu uskoo.

Onko sekunteja, jotka Karhu nyt jättäisi käyttämättä?

-?Sellaista puheenvuoroa ei ole, jonka ottaisin takaisin. Enemmän minua vaivaa, jos olen jättänyt jonkin asian sanomatta.

Lähde:
Etelä-Saimaa 22.1.2025
https://nakoislehti.media.fi/etelasaimaa/cf2b7a40-a287-4edb-8e4b-bef3f80eb563/2?lang=fi


Eduskuntavaalit 2023

Maatalous kannattavaksi ja kotimainen energia käyttöön

Maatalous on ahdingossa. Tuottajahintoja on nostettu viime vuonna, mutta tuotantokulut nousevat jatkuvasti ja maataloustuottaja ei saa riittävä korvausta tuotteestaan. Tuottaja ei halua tukia. Tuottaja haluaa riittävän korvauksen työstään ja tuotteestaan. Tuet ovat kuluttajille, jotta kuluttaja saa kotimaista ruokaa kohtuu hintaan.
Lue lisää...

Tiet ja radat kuntoon

Kaakkois-Suomen tiet ovat ala-arvoisessa kunnossa ja radat parantamisen tarpeessa. Liikenneinfran parantamiseen tarvitaan lisää rahaa. Korjausvelka on kasvanut teiden osalta noin 1,7 mrd. euroon ja raideliikenteen osalta noin 1,3 mrd. euroon eli kokonaiskorjausvelka liikenneinfran osalta on jo noin 3 mrd. euroa. Liikenteestä kerätään vuosittain veroja noin 8 mrd. euroa ja käytetään noin 1,6 mrd. takaisin kunnossapitoon. Kunnossapitoon palautuva summa on liian vähän.
Lue lisää...

Suomen metsistä päättävät suomalaiset

Metsät ovat Suomen talouden selkäranka. Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennin arvosta on yli 19 prosenttia. Metsät tarjoavat työpaikkoja ja tuottavat verotuloja. Metsäala työllistää suoraan 42 000 ihmistä ja koko toimitusketjun kautta noin 74 000 ihmistä. Ilman metsäteollisuutta moni paikkakunta ei olisi kyennyt tarjoamaan nykyistä hyvinvointia asukkailleen. Kaakkois-Suomi on metsäteollisuuden keskittymä ja alueemme hyvinvointi lepää vahvoilla puujaloilla
Lue lisää...

Hanhet pataan!

Valkoposkien kannanhoidollinen metsästys on sallittava Suomessa. Valkoposkihanhia on voitava käyttää Suomessa myös ravinnoksi, kuten muissakin EU-maissa
Lue lisää...

Natoon viivyttelemättä

Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on äkkiä muuttunut. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan veljeskansaansa vastaa ja pommittaa maassa julmasti myös siviilikohteita. Eipä olisi muutama kuukausi sitten uskonut, että tämä on mahdollista nykypäivän Euroopassa.
Lue lisää...

Kotimaisen energian omavaraisuutta ja huoltovarmuutta on lisättävä

Kuten nyt Venäjän järjettömästä hyökkäyssodasta Ukrainaan ja Saksan vääränlaisista energiapoliittisista ratkaisuista huomataan, meidän on pakko jatkaa ja kiihdyttää toimia kotimaisen energian omavaraisuuden ja huoltovarmuuden lisäämiseksi. Suomen tarvitsemasta fossiilisesta energiasta yli 35 % tulee ulkomailta. Irtaudutaan nopeasti ulkomaisesta fossiilisesta energiasta.
Lue lisää...

Energiapuun pitää olla jatkossakin uusiutuvaa, Uutisvuoksi, 2022

EU:n parlamentin päätös muuttaa kasvava puubiomassa ei uusituvaksi on järjetön. Miten kasvava puu voi olla ei uusiutuvaa, käsittämätöntä. Poliittisin päätöksin kaikki näköjään on mahdollista. EU:ssa musta voidaan muuttaa valkoiseksi ja valkoinen mustaksi. Fossiilinen maakaasu määriteltiin aiemmin vihreäksi energiaksi ja nyt tehdyllä päätöksellä primääripuu määriteltiin ei uusiutuvaksi. Primääripuuksi on määritelty kaikki kaadettu tai muulla tavoin korjattu ja siirretty raakapuu sisältäen myös rangat, oksat, juuret ja kannot, pois lukien luonnon katastrofeista, tuholaisista ja taudeista kärsivät puut.
Lue lisää...

Maalaisjärkeä metsänhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan, ES, 28.12.2022

Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Suomen metsien kasvu on vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja kasvu on tuplaantunut noin viidessäkymmenessä vuodessa. Metsien hakkuut ja kokonaispoistuma on noin 70-90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä tarkoittaa, että metsävarannot lisääntyvät joka vuosi, ollen nykyään lähes 2,5 miljardia kuutiota.
Lue lisää...


Edellisten vaalien julkaisut

Aluevaaleissa voit vaikuttaa, ES 13.1.2022

Historialliset aluevaalit pidetään Suomessa 23.1.2022. Aikaisemmin soten ja pelastustoimen päättäjät on valittu kuntavaalien yhteydessä. Nyt vaaleissa voi äänestää haluamaansa henkilöä sote- ja pelastustoimialoille. Kannattaa vaikuttaa.
Lue lisää...

Sotekustannukset hallintaan ja lähipalvelut kuntiin, 9.1.2022

Soteuudistus on vihdoin menossa maaliin ja hyvinvointialueet aloittavat toimintansa virallisesti vuoden 2023 alussa. Hyvä näin. Aluevaalit käydään jo tulevan tammikuun 23. päivänä. Vuosien valmistelutyö ei ole kokonaan mennyt hukkaan. Soteuudistuksen tarkoituksena oli, että saadaan leveämmät hartiat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi, ja ettei kustannukset karkaa liian suuriksi ja rasittaisi kuntia.
Lue lisää...

Metsäretkellä "SuurPeto" ja "TieKarhu" Jari Karhun metsissä, Saimaan metsänomistajat 20.5.2021

Jari Karhu on varmasti tutumpi kunnallispolitiikasta ja tienvarsimainoksista "Suurpeto valtuustoon" tai "Suurpeto Brysseliin" kuin metsänomistajana ja maanviljelijänä. Jari on monitoimimies ja vastuunkantaja.
Lue lisää...

Tiet kuntoon ES 1.5.2021

Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa päätettiin viime vuonna lisätä yksityisteiden kunnossapidon avustusrahoitusta. Rahoitusta lisätään portaittain vuoden 2013 tasolle eli 480 000 euroon. Nykytaso on 347 000 euroa.
Lue lisää...

Kaupungin kehittämisestä ES 24.5.2021

Mihin suomalainen rakentaa saunansa? Marian aukio pitäisi sisustaa, siis tehdä houkuttelevan näköiseksi. Avataan vesitorni matkailijoille.
Lue lisää...

Turpeesta huoltovarmuusenergiaa MT 21.3.2021

Kasvihuoneyrittäjät ovat ajautumassa ahdinkoon energiaturpeen tuotannon alasajosta. Paikallinen Ansari-Yhtymä Oy ilmaisi huolensa asiasta Ylen uutisissa. Kun energiaturvetta nostetaan, samalla pintakerroksista saadaan kasvu- ja kuiviketurvetta. Jos nosto tapahtuu vain kasvu- ja kuiviketurpeena, kustannukset nousevat
Lue lisää...

Kotimaisen energian puolesta ES 23.12.2020

Suomen oma energiantuotanto on vain noin 35 % koko energiatarpeesta. Lähes kaksi kolmasosaa eli 65 % tuodaan ulkomailta ja siitäkin yli 90 % on fossiilista energiaa. Olisiko aika tehdä asialle jotain.
Lue lisää...

Mitä virkaa valtuustolla? ES 26.9.2020

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto käsitteli palveluverkkoasiaa keväällä 27.4.2020. Ennen käsittelyä valtuustoryhmät yhteisesti sopivat, että valtuustossa käsitellään vain Kourulan päiväkotikoulua ja Sammonlahden koulukeskuksen investointeja asioiden kiireellisyyden takia. Kokouksen päätökseksi tuli: "Sammonlahtea ja Kourulaa koskevasta kokonaisuudesta ja muilta osin palveluverkkoasiaan palataan, kun koronaviruksen vaikutus kokouskäytäntöön on ohi."
Lue lisää...

Monipaikkaisuus ES 17.7.2020

Vastakkainasettelun aika on ohi. Kaupunkilaiset tarvitsevat maaseutua ja maaseutu kaupunkia. Enemmän on kyse siitä, miten kustannuksia ja tuloja jaetaan. Nykypäivänä monella on asunto kaupungissa ja maaseudulla. On peritty mummon mökki tai vanha maatila tai maaseudulla asuneena nyt vanhempana on hankittu kaupunkiasunto. Monipaikkaisuus on nykyaikaa.
Lue lisää...

Lähikoulut takaavat elinvoiman maaseudulla ja kaupungissa ES 7.4.2020

Lappeenrannan kaupungin palveluverkkoesitys on otettava uuteen harkintaan. Palveluverkkoesityksessä unohdetaan maaseudun koulujen kehittäminen. Kun viimeisetkin palvelut maaseudulla lopetetaan, voi todeta, että viimeinen sammuttakoon valot.
Lue lisää...

Biokaasulla energiarahat Suomeen ES 2.1.2020

Kotimaisen biokaasun tuotanto ja käyttö on pitkään laahannut matalalla tasolla verrattuna esim. Ruotsiin ja Saksaan. Nyt biokaasun tuotantoa lisätään valtakunnallisesti, kuten myös Lappeenrannassa on tehty ja hyvä niin. .
Lue lisää...

Talviauraukset yksityisteillä ES 2.6.2019

Kaupungin hoitama talviauraus on tärkeä palvelu haja-asutusalueiden yksityisteille. Nyt aurauksia ollaan lopettamassa.
Lue lisää...

Maaseudun tulevaisuus

Suomi tarvitsee maaseutua ja maataloutta. Omavarainen ruuantuotanto on myös turvallisuuspoliittinen valinta. Ruokaomavaraisuus takaa paremman ruuan saatavuuden myös kriisitilanteissa.
Lue lisää...

Järkeä petopolitiikkaan EU:ssa

EU:n petopolitiikasta on puuttunut terve maalaisjärki. EU:n luontodirektiivissä Suomen petopolitiikka kuuluu liitteeseen 4, joka määrää, että peto esim. susi tai karhu voidaan lopettaa vasta kun se on tehnyt vahinkoa. Lopettamispäätös pitää olla vahinkoperusteinen.
Lue lisää...

Ilmastonmuutoksen torjunta kuuluu kaikille

Suomen metsät toimivat hiilinieluna. Suomen metsät kasvavat n. 20 miljoonaa kuutiota vuodessa enemmän kuin niitä hakataan. Suomen metsien puuvaranto on noin 2,5 miljardia kuutiota. Hyvä metsän hoito on parantanut metsiemme kasvua. Metsien kasvu on tuplaantunut puolessa vuosisadassa. Metsien kasvua voidaan vieläkin lisätä metsän nopealla uudistuksella, istuttamalla taimet heti hakkuiden jälkeen ja taimikon oikea-aikaisella hoidolla sekä ensiharvennusrästien hoitamisella. Hiilinieluja voidaan näin toimimalla siis vielä kasvattaa ja päästökaupan osana hiilinieluista voitaisiin jatkossa maksaa myös korvausta metsänomistajalle.
Lue lisää...

Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstan julkaisu 15.5.2019

Järkeä EU:n petopolitiikkaan / Jari Karhu