Vastakkainasettelun aika on ohi. Kaupunkilaiset tarvitsevat maaseutua ja maaseutu kaupunkia. Enemmän on kyse siitä, miten kustannuksia ja tuloja jaetaan. Nykypäivänä monella on asunto kaupungissa ja maaseudulla. On peritty mummon mökki tai vanha maatila tai maaseudulla asuneena nyt vanhempana on hankittu kaupunkiasunto. Monipaikkaisuus on nykyaikaa.

Suomalaiset tykkäävät etäisyydestä, rauhasta ja luonnosta. Luonnonläheisyys rauhoittaa ja antaa voimaa. Nykyinen hektinen elämänmeno kaipaa vastapainoksi rauhoittumista. Koronapandemian myötä on korostunut tarve väljään asumiseen ja on huomattu, että se vapaa-ajan asunto maalla tai mökki järvenrannalla onkin turvallinen paikka.

Monipaikkaisuuden mahdollisuudet ovat elintason kohoamisen myötä parantuneet. On rahaa sijoittaa elämisen laatuun ja siihen halutaan myös panostaa. Parantuneet laajakaistayhteydet ja lisääntynyt etätyön mahdollisuus antavat mahdollisuuden järjestää vapaammin elämää, ei olla enää niin paikka riippuvaisia. Tietoyhteiskunnassa tieto kulkee bittiavaruudessa, ei paikassa. Olemme myös nykytekniikan avulla jatkuvasti saavutettavissa paikasta riippumatta.

Emme voi täysin pysäyttää kaupungistumista, mutta voimme mahdollistaa monipaikkaisuuden lisääntymisen. Kaupunkia kehitettäessä pitää myös muistaa haja-asutusalueet. Niiden kehittäminen on yhtä tärkeä, kuin keskustan tai kasvukeskusten kehittäminen. Elävä maaseutu tuo elinvoimaa myös kaupunkiin. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus valita. Kyselyjen mukaan noin miljoona suomalaista halajaa maalle. Nuoretkin ovat sen huomanneet, noin neljännes nuoristakin haluaa muuttaa maalle. Maaseutua on siksi kehitettävä.

Rakennamme maatamme ja kaupunkiamme meitä varten. Siksi myös infran ylläpito ja sen rakentaminen on tärkeää. Tiet ja yhteydet pitää olla kunnossa, että voimme edesauttaa molemminpuolista liikkumista kaupungista maaseudulle ja maaseudulta kaupunkiin.

Kustannusten ja tulojen jakamisessa esitetty kaksoiskuntalaisuus voisi tuoda parannusta ja oikeudenmukaisuutta, veroja maksettaisiin vietetyn ajan ja paikan mukaan. Nyt monet mökkipaikkakunnat eivät voi varautua riittävästi esim. terveydenhuollon ja yleisten kuntapalveluiden osalta, kun rahat eivät ohjaudu oikein ja palvelut on mitoitettu vakinaisten asujien mukaan. Lappeenranta ja Etelä-Karjalan voisi olla tässä voittajien puolella houkuttelemalla kaksoisasukkaita kehäkolmosen sisäpuolelta Saimaan ja hyvien laajakaistayhteyksien vetovoimatekijällä.

Jari Karhu, kesk. kaupunginvaltuutettu

Takaisin