Suomen metsät toimivat hiilinieluna. Suomen metsät kasvavat n. 20 miljoonaa kuutiota vuodessa enemmän kuin niitä hakataan. Suomen metsien puuvaranto on noin 2,5 miljardia kuutiota. Hyvä metsän hoito on parantanut metsiemme kasvua. Metsien kasvu on tuplaantunut puolessa vuosisadassa. Metsien kasvua voidaan vieläkin lisätä metsän nopealla uudistuksella, istuttamalla taimet heti hakkuiden jälkeen ja taimikon oikea-aikaisella hoidolla sekä ensiharvennusrästien hoitamisella. Hiilinieluja voidaan näin toimimalla siis vielä kasvattaa ja päästökaupan osana hiilinieluista voitaisiin jatkossa maksaa myös korvausta metsänomistajalle.

Puunpolttoa ei tule kieltää EU:n toimesta. Puilla lämmittämisen vaikutus hiukkaspäästöihin on kuitenkin rajallinen, lämmitetään asunnot ja saunat jatkossakin puilla. Polttomoottoriautoja ei kannata kieltää. Sähköautoihin siirtyminen ei onnistu niin nopeasti, kuin on suunniteltu. Siirrytään mieluummin biopolttoaineisiin ja biokaasuun. Tuetaan muutoskustannuksia ja ohjataan verohelpotuksilla näiden käyttöön. Biotalous tuo työpaikkoja maaseudulle ja energiarahat jäävät Suomeen. Tällä saadaan myös Suomea ja maaseutua elinvoimaiseksi.

Suomi ei yksin pysty pelastamaan maailmaa, vaikka tekisimme mitä. Se on totta, mutta totta on myös ilmaston lämpeneminen ja se, että tarvitsemme tekoja. Myös muut maat on saatava tekoihin. Suomen kasvihuonepäästöt ovat noin 50 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä ja Intian noin 2,5 miljardia tonnia eli 50 kertaa enemmän kuin Suomen päästöt. Tämä kuvastaa mihin panoksia on syytä laittaa, mutta silti on syytä myös Suomessa toimia.

Suomi voi edelleen olla kehityksen kärjessä ja kehittämässä sekä ilmastoystävällistä että vähäpäästöistä teknologiaa ja polttoaineita. Suomen tulee hyödyntää osaaminen ja viedä ympäristöteknologiaa myös maailmalle.

Suurpeto Brysseliin, Suomen puolesta
Jari Karhu, Eurovaaliehdokas (kesk.), Lappeenranta

Takaisin