Sotekustannukset hallintaan ja lähipalvelut kuntiin
Soteuudistus on vihdoin menossa maaliin ja hyvinvointialueet aloittavat toimintansa virallisesti vuoden 2023 alussa. Hyvä näin. Aluevaalit käydään jo tulevan tammikuun 23. päivänä. Vuosien valmistelutyö ei ole kokonaan mennyt hukkaan. Soteuudistuksen tarkoituksena oli, että saadaan leveämmät hartiat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi, ja ettei kustannukset karkaa liian suuriksi ja rasittaisi kuntia.
Nyt kuitenkin sotekustannukset ovat karkaamassa ensivuoden osalta. Monella sotealueen kuntayhtymällä on vaikeuksia saada ensivuoden budjetti tehtyä. Tarvitaan lisärahoitusta. Kunnat ovat kuitenkin haluttomia lisärahoittamaan nousevia kustannuksia, koska jos näin tehdään, vähentää se pysyvästi kuntien saamaa valtionosuutta. Kuka kunta haluaa sahata omaa oksaansa? Ei kukaan! Valtio on tehnyt pirullisen laskentakaavan siirtymäajan rahoitukseen hillitäkseen kustannusten nousua. Lisäksi kunnat joutuvat myös kattaman vuoden 2022 lopussa kaikki alijäämät sotekuntayhtymien osalta. Tämä aiheuttaa suuren paineen pitää sotebudjetit mahdollisimman tasapainoisina ja ilman lisärahoitusta ensivuodelle.
Mistä sitten rahat ensivuodelle? Lakisääteiset toiminnat on turvattava. Löytyisikö seuraavista säästöjä? Kuntayhtymillä on käytössä valtavat määrät eri tietojärjestelmiä. Eksotella niitä oli noin 700 muutama vuosi sitten. Tarkoitus on ollut vähentää niitä 400 ja lopullinen päämäärä oli 250. Ollaanko jo tällä uralla?
Erikoissairaanhoidon osuus ja kustannukset on kasvaneet jatkuvasti. Voisiko näistä säästää? Ainakin HUS kanssa tehtävä yhteistyö kummastuttaa. Potilasta ajatetaan Kelataksilla useamman kerran HUS:iin esim. samoihin tutkimuksiin, joita on jo tehty maakunnassa tai 15 min leikkaavan lääkärin tapaamiseen tai erilliseen anestesialääkärikäyntiin. Voisiko jotkut käynnit hoitaa etänä tai käyntejä yhdistää.
Onko laskettu, paljonko säästetään sillä, että potilas hoidetaan kuntoon yhdellä eli ensimmäisellä käyntikerralla. Tarkoittaa, ettei potilasta pompotella kotiin vaan tutkitaan oikeasti mikä vaivaa tai ainakin annetaan lähete myös päivystyksestä jatkotutkimuksiin, eikä vaadita hakemaan lähetettä omalta lääkäriltä tai terveyskeskuksesta. Useat käynnit päivystyksissä saman vaivan takia kuormittavat kaikkia osapuolia, niin ajallisesti kuin kustannuksiltaan.
Kustannuksia nostaa ostopalveluiden kilpailutukset. Useamman vuoden kiinteät sopimushinnat aiheuttavat suuren nostopaineen, kun riski kustannusten kasvusta on laskettava tarjoushinnoitteluun. Olisiko järkevä sitoa kustannusten nousu tai lasku indeksiin. Tämä olisi reilua niin tilaajalle kuin palvelun toimittajalle.
Pelastustoimen riittävät resurssit ja rahoitus pitää taata jatkossa. Palvelutasoa ei saa heikentää, muuten turvallisuus kärsii. Riittävät resurssit takaavat hyvän palvelutason. Hyvä kalusto, henkilökunnan määrä sekä paloasemat ja ensihoitoyksiköt riittävän lähellä asukkaita luovat turvallisuutta. Apu on lähellä ja ehtii perille ajoissa. Sopimuspalokuntien ja vapaapalokuntien toiminta pitää varmistaa, ne täydentävät vakinaisen palokunnan verkostoa etenkin maaseudulla.
Palkkaharmonisointi on aiheuttanut harmaita hiuksia etenkin Eksotessa. Sen vaikutukset heijastuvat vieläkin rahoittaviin kuntiin. Saataisiinko tämä takaisin valtiolta, kun Eksote on ollut tässä edelläkävijänä. Toiset maakunnat tulevat saamaan tämän valtiolta, kun harmonisointi ajoittuu hyvinvointialueen aikaan.
Hoitajamitoitus aiheuttaa lisäkustannuksia. Miten tämä kustannus voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti valtiolle ja kunnille ensivuoden osalta?
Saataisiinko näillä toimilla ensivuoden sotesäästöt tehtyä ja budjetit balanssiin. Säästöt eivät kuitenkaan saa kohdistua alueellisiin palvelupisteisiin. Lähipalveluita tarvitaan jatkossakin.
Jari Karhu, kesk. kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, aluevaaliehdokas