Edellisten vaalien julkaisut
Lue lisää...
EU vaalikiertue 2019
Lue lisää...
Olen 58 v. m yrittäjä, insinööri, maanviljelijä ja metsänomistaja sekä toisen kauden Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu. Pyrin aluevaltuustoon. Minulla on kolme aikuista lasta ja hoitoalan yrittäjävaimo. Harrastan metsästystä, vanhojen traktorien ja koneiden keräilyä sekä pärehöyläystä. Olen pitkään osallistunut yhteisten asioiden hoitoon, kylätasolta valtakunnan tasolle saakka
Nykyisiä luottamustehtäviäni ovat Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu, kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja ja vanhusneuvoston jäsen sekä Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuuston jäsen. Edellisellä valtuustokaudella toimin pelastuslautakunnan puheenjohtajana, kaupunkikehityslautakunnan varapuheenjohtajana, vammaisneuvoston sekä esteettömyystyöryhmän jäsenä. Olen Keskustan Lappeenrannan kunnallisjärjestön puheenjohtaja sekä Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Toimin Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenenä. Toimin myös valtakunnallisen Suomen laatuyhdistyksen metrologiajaoksen puheenjohtajana.
Olen Wilkjärven Winssikerhon puheenjohtaja, Vilkjärven Erän varapuheenjohtaja ja Vilkjärven ja lähikylien kylätoimikunnan rahastonhoitaja ja Lappeen Riennon kyläosaston johtokunnan jäsen.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella päätetään tärkeistä asioista, terveydenhuollosta ja pelastustoimesta. Miten päästä nopeasti hoitoon ja tarvittaessa tutkimuksiin, miten turvallisuus taataan? Terveydenhuollon budjetti on yli puolet kuntien budjeteista. Etelä-Karjalan alueella se on yli 500 000 milj. Pelastustoimen budjetti on aloittavan hyvinvointialueen budjetista vain noin 2%, mutta sen toiminnan merkitys on suuri, siksi pelastustoimen riittävä rahoitus on taattava jatkossa.
Haluan olla kehittämässä toimintoja, siten että palvelujen taso voidaan säilyttää ja lähipalvelut taata.
Joka kunnassa on oltava terveysaseman tai sotepiste. Perusterveydenhuollon lähipalvelut helpottavat ja nopeuttavat hoitoon pääsyä, On järkevämpi, että lääkäri ja sairaanhoitaja ovat lähellä asiakaita, kuin että asiakkaat joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja. Myös digipalveluja voidaan kehittää helpottamaan yhteydenottoja lääkäriin tai sairaanhoitajaan.
Paloasemat ja ensihoitoyksiköt pitää olla riittävän lähellä, jotta apu ehtii ajoissa perille. Asukkaiden turvallisuus pitää taata. Liian pitkät etäisyydet vaarantavat sen.
Yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon, Pompottelun on loputtava.
Yhteydenotto terveysasemalle tai päivystykseen pitää johtaa myös toimenpiteisiin. On päästävä hoitoon tai tutkimuksiin. Jos päivystyksessä ei voida tai löydetä syytä vaivaan tai sairauteen, pitää ohjata jatkotutkimuksiin myös tarvittaessa lähetteellä. Näin hoitoon pääsee nopeammin ja jää turha
Vanhustenhoito kuntoon
Vanhustenhoitoon pitää turvata resurssit ja laadukas hoito. Vanhustenhoito tulee järjestää inhimillisesti mahdollisimman pitkään kotihoitona. Samalla on myös huolehdittava riittävistä tehostetun palveluasumisen paikoista, hoivakotipaikoista. Liian huonokuntoisten vanhusten kotihoito kuormittaa päivystystä ja vuodeosastoja sekä kotihoidon resursseja. Myös vanhusten perhehoitoa voidaan kehittää helpottamaan hoito- ja hoitaja pulaa
Parempi työarki ja työpaikka hyvinvointialueen henkilöstölle
Lappeenrantaan tarvitaan katujen kunnossapidon reaaliaikainen havainnointi, liikenteen todellisen määrän seuranta, teiden kulumisen ja aurauksen seuranta reaaliaikaisesti. Näihin kehityshankkeisiin Henkilöstön jaksamiseen niin fyysisesti kuin henkisesti pitää panostaa. Lääkärit, hoitajat, pelastustyöntekijät sekä koko henkilökunta tekevät meille kaikille äärimmäisen tärkeää työtä. Henki ja terveys ovat tärkeimmät asiat joita tarvitsemme ravinnon lisäksi. Työn pitää olla sopivasti
(c) 2019. All Rights Reserved. Jari Karhu designed by Free CSS Templates.