Vaaliteemat

Tiet ja raiteet kuntoon

Suomen tiet ja radat ovat monin paikoin korjauksen tarpeessa. Liikenneinfraan on saatava riittävästi rahaa, jotta syntynyttä korjausvelkaa voidaan pienentää eikä olemassa olevan tie- ja rataverkon anneta rapistua. Toimivat liikenneyhteydet ovat elinehto yrityksille, teollisuudelle ja koko Suomen elinvoimalle.

Rahaa pitää suunnata ennen kaikkea nykyisten teiden ja ratojen kunnossapitoon ja parantamiseen. Myös alemman tieverkon ja yksityisteiden kunnosta on huolehdittava. Maaseudulla hyvä tieverkko on välttämätön niin asumiselle, maa- ja metsätaloudelle kuin yritystoiminnallekin

Kaakkois-Suomessa toimivien liikenneyhteyksien merkitys on erityisen suuri. Alueen teollisuus tarvitsee sujuvia maantie- ja rautatiekuljetuksia, ja muuttunut itärajan tilanne on korostanut muiden yhteyksien merkitystä entisestään. Kaakkois-Suomen tie- ja ratahankkeita on vietävä määrätietoisesti eteenpäin

Pidetään tiet ja raiteet kunnossa koko Suomessa.

Lue lisää:
Tiet- ja radat kuntoon
Tiet kuntoon ES 1.5.2021

Metsät kuuluvat meille

Suomen metsät ovat tärkeä osa kansantaloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia. Erityisen suuri merkitys metsillä ja metsäteollisuudella on täällä Kaakkois-Suomessa. Metsistä saadaan myös kotimaista energiaa, ja hyvin hoidetut metsät kasvavat ja sitovat hiiltä.

Metsien hyvästä hoidosta on pidettävä huolta. Taimikonhoidot, harvennukset ja muut metsänhoitotyöt on tehtävä ajallaan, jotta metsät pysyvät hyvässä kasvussa. Metsien käyttöä, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotavoitteita ei pidä nähdä toistensa vastakohtina. Vastuullisella ja oikea-aikaisella metsänhoidolla voidaan huolehtia niistä kaikista.

Suomalaiset tuntevat omat metsänsä ja niiden erityisolosuhteet. EU:n päätöksenteossa Suomen on pidettävä huolta siitä, ettei metsien käyttöä ja metsänomistajien oikeuksia rajoiteta meidän oloihimme huonosti sopivilla ratkaisuilla. Metsien hoidosta ja käytöstä päätettäessä suomalaisen metsätalouden osaamista on kuunneltava.

Pidetään metsät hyvässä kasvussa ja päätösvalta omissa käsissä.

Lue lisää:
Suomen metsistä päättävät suomalaiset
Maalaisjärkeä metsänhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan, Etelä-Saimaa, 28.12.2022

Huoltovarmuus kunniaan

Suomen on pystyttävä huolehtimaan energiasta, ruuasta ja yhteiskunnan perustoiminnoista myös kriisitilanteissa. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, ettei Suomi voi olla liian riippuvainen muualta tuotavasta energiasta tai muista meille välttämättömistä tuotteista. Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat myös turvallisuuskysymyksiä.

Kotimaisen energian tuotantoa pitää lisätä ja käyttää monipuolisesti eri energialähteitä. Bioenergia, biokaasu, ydinvoima sekä uudet energiaratkaisut ovat kaikki osa kokonaisuutta. Samalla on jatkettava vedyn ja synteettisten polttoaineiden kehittämistä. Kotimainen energia tuo myös työtä ja jättää energiarahat Suomeen.

Huoltovarmuuteen kuuluu olennaisesti myös kotimainen ruuantuotanto. Maatalouden toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta, jotta ruokaa pystytään tuottamaan Suomessa myös poikkeusoloissa. Samalla liikenneverkon, energiaverkon ja muun yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin on toimittava kaikissa tilanteissa.

Mitä enemmän pystymme tuottamaan välttämättömät asiat itse, sitä paremmin Suomi kestää myös vaikeita aikoja.

Lue lisää:
Kotimaisen energian omavaraisuutta ja huoltovarmuutta on lisättävä
Turpeesta huoltovarmuusenergiaa Maaseudun Tulevaisuus 21.3.2021

Soterahoitus oikeudenmukaiseksi

Sosiaali- ja terveyspalvelut on pystyttävä turvaamaan koko Suomessa asuinpaikasta riippumatta. Hyvinvointialueiden rahoituksen pitää ottaa riittävästi huomioon alueiden erilaiset olosuhteet, väestön palvelutarve ja pitkät etäisyydet. Rahoitusmalli ei saa johtaa siihen, että palvelut keskittyvät yhä kauemmaksi ihmisistä.

Soten kustannuksia on samalla saatava hallintaan. Säästöjä pitää etsiä hallinnosta, tietojärjestelmistä, järkevistä hankinnoista ja toimintatapojen kehittämisestä. Potilaan kannalta on sekä parempaa että usein edullisempaa, että tutkimukset ja hoito saadaan mahdollisimman sujuvasti eikä ihmistä juoksuteta tarpeettomasti paikasta toiseen.

Lähipalveluja tarvitaan jatkossakin. Kaikkea ei voida eikä tarvitse tarjota jokaisessa kunnassa, mutta peruspalvelujen pitää olla ihmisten kohtuullisesti saavutettavissa. Myös ensihoidon ja pelastustoimen riittävistä resursseista on huolehdittava koko maassa.

Soten talous on saatava kestävälle pohjalle, mutta säästöjä ei pidä tehdä ihmisten tarvitsemien lähipalvelujen kustannuksella.

Lue lisää:
Sotekustannukset hallintaan ja lähipalvelut kuntiin

Saimaan kanava Suomen puolelle

Saimaa tarvitsee toimivan vesitieyhteyden merelle. Nykyinen Saimaan kanava kulkee osittain Venäjältä vuokratulla alueella, eikä siihen perustuva yhteys enää tarjoa riittävän varmaa ratkaisua Suomen tarpeisiin. Siksi uuden, kokonaan Suomen alueella kulkevan kanavayhteyden rakentaminen on selvitettävä ja vietävä eteenpäin.

Saimaan vesistö ulottuu laajalle Itä-Suomeen, ja kanavayhteydellä on ollut suuri merkitys erityisesti teollisuuden kuljetuksille. Toimiva vesitie Suomenlahdelle antaisi yrityksille uuden kuljetusvaihtoehdon ja vahvistaisi koko Itä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimaa. Samalla se voisi luoda alueelle työtä, investointeja ja uusia mahdollisuuksia myös matkailulle.

Uusi kanava olisi myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys. Kokonaan Suomen alueella kulkeva yhteys poistaisi vesiliikenteen riippuvuuden Venäjästä. Hankkeen toteuttamismahdollisuudet, linjaus ja kustannukset on selvitettävä perusteellisesti, mutta Itä-Suomi tarvitsee myös suuria ja pitkäjänteisiä tulevaisuuden hankkeita.

Saimaalle tarvitaan jälleen yhteys merelle – tällä kertaa kokonaan Suomen puolella.

Lue lisää:
Lappeenranta kutsui ihmiset kaivamaan uutta Saimaan kanavaa omilla lapioilla

Maaseutu pidettävä asuttuna

Suomi tarvitsee elinvoimaista maaseutua. Kaikkien ei tarvitse eikä pidä asua kasvukeskuksissa. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus asua, tehdä työtä ja yrittää eri puolilla Suomea. Asuttu maaseutu on tärkeä myös koko maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Maaseudun elinvoima tarvitsee toimivia peruspalveluja, tietoliikenneyhteyksiä ja ennen kaikkea kunnossa olevan tieverkon. Alemman tieverkon ja yksityisteiden merkitys on suuri niin asukkaille, yrityksille kuin maa- ja metsätaloudelle. Jos yhteydet eivät toimi, myös mahdollisuudet asumiseen ja yrittämiseen heikkenevät.

Maaseudulla syntyy ruokaa, energiaa, puuta ja paljon muuta hyvinvointia koko Suomelle. Siksi aluepolitiikassa on huolehdittava siitä, että työpaikkoja, investointeja ja palveluja on myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Pidetään koko Suomi elinvoimaisena ja maaseutu asuttuna.

Kotimainen ruuantuotanto

Suomalainen ruuantuotanto on turvattava myös tulevaisuudessa. Maatalous on tärkeä osa Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, mutta ilman kannattavaa maataloutta ei ole myöskään kotimaista ruokaa. Viljelijän pitää saada työstään ja tuotteistaan riittävä korvaus.

Ruuantuotannon kannattavuutta on parannettava ja tulonjakoa tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä saatava oikeudenmukaisemmaksi. Maatalouspolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa, jotta tiloilla uskalletaan investoida ja myös nuoret uskaltavat jatkaa maanviljelyä.

Suomen pohjoiset olosuhteet asettavat maataloudelle omat haasteensa, jotka on otettava huomioon niin kotimaisessa kuin EU:n päätöksenteossa. Kotimainen ruoka on myös turvallisuuskysymys: meidän on pystyttävä tuottamaan ruokaa omassa maassa myös kriisien ja poikkeusolojen aikana.

Kannattava maatalous turvaa kotimaisen ruuan ja Suomen huoltovarmuuden.

Lue lisää:
Maatalous kannattavaksi ja kotimainen energia käyttöön

Turvallisuus

Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Turvallisuus perustuu vahvaan omaan puolustukseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja korkeaan maanpuolustustahtoon sekä yhteistyöhön Nato-liittolaisten kanssa. Myös Suomen nykyisessä puolustussuunnittelussa vahva kansallinen puolustus muodostaa perustan osana Naton yhteistä puolustusta.

Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta, mutta se ei poista oman puolustuksen merkitystä. Puolustuskyvystä, riittävästä kalustosta ja reservistä on pidettävä huolta pitkäjänteisesti. Suomen on samalla kannettava oma vastuunsa liittokunnan yhteisestä turvallisuudesta.

Turvallisuus on myös varautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin. Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin, energia- ja tietoliikenneyhteyksien sekä muiden välttämättömien toimintojen on kestettävä myös poikkeusoloissa. Suomen vuoden 2026 kansallinen turvallisuusstrategia painottaa juuri puolustuskyvyn lisäksi yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, strategisten riippuvuuksien hallintaa ja varautumista hybridivaikuttamiseen.

Vahva oma puolustus ja toimiva yhteistyö liittolaisten kanssa ovat Suomen turvallisuuden perusta.

Lue lisää:
Natoon viivyttelemättä