{"id":181,"date":"2026-09-01T08:26:30","date_gmt":"2026-09-01T08:26:30","guid":{"rendered":"https:\/\/jarikarhu.fi\/?p=181"},"modified":"2026-09-01T12:29:07","modified_gmt":"2026-09-01T12:29:07","slug":"metsanhoito","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jarikarhu.fi\/?p=181","title":{"rendered":"Mets\u00e4nhoito"},"content":{"rendered":"\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Maalaisj\u00e4rke\u00e4 mets\u00e4nhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan.<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen mets\u00e4t kasvavat enemm\u00e4n kuin niit\u00e4 hakataan. Suomen metsien kasvu on vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuodessa ja kasvu on tuplaantunut noin viidess\u00e4kymmeness\u00e4 vuodessa. Metsien hakkuut ja kokonaispoistuma on noin 70-90 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuodessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4varannot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t joka vuosi, ollen nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hes 2,5 miljardia kuutiota.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Metsien hiilinielut siis lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t jatkuvasti. Miksi uutisoidaan, ett\u00e4 Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet? Onko Ojalan laskuoppi heitetty romukoppaan?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uutisointi metsien hiilinielujen romahtamisesta ei pid\u00e4 paikkaansa. Tuoreiden uutisten taustalla on se, ett\u00e4 koko maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6t lasketaan harhaanjohtavasti yhteen. Mets\u00e4t ovat hiilinielu, mutta peltojen viljely ja muu maank\u00e4ytt\u00f6 on laskennan mukaan p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskema biodiversiteetti-indeksi kuvaa kuinka iso osa alkuper\u00e4isest\u00e4 lajistosta on s\u00e4ilynyt ja kuinka runsaana se esiintyy. Euroopan maista Suomi on toiseksi parhaiten s\u00e4ilytt\u00e4nyt biodiversiteettins\u00e4. Suomen luonnon monimuotoisuus on parantunut vuodesta 1970 ja on nyky\u00e4\u00e4n 95,6 %.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomi on jo nyt kolmen eniten ilmastotekoja tehneen EU maan joukossa. EU:n ehdottamilla toimilla ei pelasteta hiilinieluja eik\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n paranneta mets\u00e4nhoitoa. Ennallistamisasetuksessa on esitetty, ett\u00e4 esimerkiksi suo-ojia pit\u00e4isi tukkia. Suo-ojien tukkiminen johtaa metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4. Suo-ojia tulisi mieluummin kunnostaa, jotta turvataan suometsien kasvu ja hiilinielut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4n kasvua ja siten hiilinieluja pystyt\u00e4\u00e4n parhaiten lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n oikea-aikaisella mets\u00e4nhoidolla. Kasvua voidaan lis\u00e4t\u00e4 jopa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Vastuullinen mets\u00e4nhoito ja ilmastosta huolehtiminen eiv\u00e4t ole ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Uudistushakkuun j\u00e4lkeen tulee uutta mets\u00e4\u00e4 istuttaa nopeasti. Taimikon hoito, nuorenmets\u00e4nhoito, ensiharvennukset ja my\u00f6hemm\u00e4t harvennukset tulee tehd\u00e4 ajallaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen metsien hoitoa voidaan edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla alentamalla puunkaupan verotusta, s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pienpuun korjuutuki, pyrkim\u00e4ll\u00e4 energiapuun ja kuitupuun oikeaan hinnoitteluun sek\u00e4 etsim\u00e4ll\u00e4 keinoja mets\u00e4maan lis\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pidet\u00e4\u00e4n maalaisj\u00e4rki p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja jalat maassa sek\u00e4 mets\u00e4t hyv\u00e4ss\u00e4 kasvussa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jari Karhu, kesk. eduskuntavaaliehdokas, Lappeenranta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maalaisj\u00e4rke\u00e4 mets\u00e4nhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan. Suomen mets\u00e4t kasvavat enemm\u00e4n kuin niit\u00e4 hakataan. Suomen metsien kasvu on vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuodessa ja kasvu on tuplaantunut noin viidess\u00e4kymmeness\u00e4 vuodessa. Metsien hakkuut ja kokonaispoistuma on noin 70-90 miljoonaa kuutiometri\u00e4 vuodessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4varannot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t joka vuosi, ollen nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hes 2,5 miljardia kuutiota. Metsien hiilinielut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-181","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jarin-julkaisut"],"blocksy_meta":{"styles_descriptor":{"styles":{"desktop":"","tablet":"","mobile":""},"google_fonts":[],"version":7}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jarikarhu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/181","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jarikarhu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jarikarhu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jarikarhu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jarikarhu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=181"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/jarikarhu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/181\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":182,"href":"https:\/\/jarikarhu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/181\/revisions\/182"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jarikarhu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=181"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jarikarhu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=181"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jarikarhu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=181"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}